Kemiönsaaren energiahankkeista

Vuoden loppu on ihmisen mielessä taitekohta, jolloin on hyvä niin taakse- kuin eteenkinpäin. Vuosiluvun vaihtuminen ikäänkuin pakottaa jonkinlaiseen tilinpäätökseen, josta on taas hyvä jatkaa. Tarkastellaanpa pidemmästi saaren energiahankkeita ja mitä niillä on saatu aikaan.

Kemiönsaarella on ollut menossa energiahanke vuodesta 2010. Ensimmäinen, ”Energiaomavarainen Kemiönsaari” -hanke sai jatkoaikaa kesään 2013. Seuraava, ”Älykäs Kemiönsaari”, starttasi heti perään. Hankkeille on myönnetty noin 450 000 euroa verovaroja.

Energiaomavarainen Kemiönsaari -projektin aikana kuntaan esiteltiin lukuisia tuulivoimasuunnitelmia. Påvalsby, Nordanå-Lövböle, Misskärr, Gräsböle, Stusnäs ja Kasnäs tahkoisivat työllisyyttä, hyvinvointia ja halpaa sähköä saarelaisille. Yhdessä ne loisivat ainakin 40 vakituista työpaikkaa, rakentaisivat kunnan positiivista imagoa ja tuottaisivat huomattavan määrän kiinteistöveroja. Matkailijoita voimalat houkuttelisivat kaukaakin, ja myllyjen juurella on hyvä pitää piknikkiä, onhan alueet nimetty tuulivoimapuistoiksi. Väitteet on yksi kerrallaan poistettu kunnan nettisivuilta sen jälkeen kun niiden perusteita on kysytty.

Påvalsbyssä toimisi paikallinen osuuskunta kuten kyläläisten purjelaivat aikonaan, tuulella. Projektin vetäjä ehti jo miettiä nimet teollisuuslaitoksille. Myllyjä piti kutsua kemiönsaarelaisten kaksimastoisten laivojen mukaan, kuten Ida, Linda, Josefina, Amanda, Lydia, Veni, Hoppet ja Friheten. Osuuden voisi ostaa juuri tietyn nimiseen tuulivoimalaan.

”Näin ollen perusperheen vanhemmat voisivat osoittaa lapsilleen Påvalsbyn pellon reunalla pyörivää myllyä ja sanoa:  Juuri tuo tuolla pyörivä Amanda tuottaa meidän kotiimme tuulisähköä”, maalaili projektin vetäjä Annalena Sjöblom.

Alueella ei ole operaattoria eikä osuuskuntaa ole eikä tule. Suunnitellun kuuden tuulivoimalan osuuskunta edellyttäisi yli 25 miljoonan euron investointia, eikä sellaista rahaa voi kerätä yksityishenkilöiltä 7000 ihmisen kunnassa.

Älykäs Kemiönsaari tuottaa A4:n melkein joka viikko

Entä sitten uusi, kesällä 2013 alkanut projekti? Alunperin hanke oli tuulivoimaprojekti ja ohjausryhmässä piti istua mm. EFE:n ja Lounaisvoiman toimitusjohtaja/omistaja Ansgar Hahn. Tavoitteet kuitenkin muuttuivat matkan varrella ja nyt puhutaan mm. “Suomen vihreästä saaresta”. Tähän mennessä hanke on tuottanut yhden A4-kokoisen tekstin kuvineen viikossa kunnan nettisivuille.

Teksteissä kerrotaan Kemiönsaarella käytössä olevista energiaratkaisuista. Marraskuussa opimme mm. että öljysäiliö kannattaa puhdistaa, pattereihin on hyvä asentaa termostaatit ja jos käytössä on varaava takka, niissä kannattaa polttaa puita.  150 000 euron projektin on määrä toimia 1,5 vuotta joten jos ei muuta tapahdu, yhden tällaisen sivupäivityksen sisällöntuoton hinnaksi tulee noin 2000 euroa.

Mitä on saatu aikaan?

Yksikään tuulivoimala-alue ei ole saanut vahvistusta kaavoituksessa. Kaikki melumallinnokset on tehty nyt jo vanhentuneiden ohjeiden mukaan tai niistäkin piittaamatta ja kaikki kaavat ovat jäissä. Olofsgårdissa Konstamfundet suunnittelee myllyjä alueelle, joita mm. Varsinais-Suomen liitto vastustaa ja on ilmoittanut viime kädessä valittavansa oikeuteen.

Gräsbölen väärin tehty melumallinnos osoitti että sinne ei neljää myllyä mahdu. Operaattori on aikaisemmin sanonut että kolmea ei kannata rakentaa. Ainakaan Kasnäsissa eikä siis Påvalsbyssa ole operaattoria, Misskärissä ja Nordanå-Lövbölessä myllyjen määrää vähintäänkin vähennetään eikä Stusnäsista tunnu kenelläkään olevan tietoa. Kasnäs haudattaneen heti vuodenvaihteen jälkeen. Kuntalaiset ja vapaa-ajanasukkaat ovat käyttäneet tuhansia tunteja kaavahuomautuksiin ja kunnan päätöksenteko ja virkamiehet ovat olleet ylikuormitettuja jopa niin, että uusia tuulivoima-alueita ei oteta käsittelyyn ainakaan ennen vuotta 2016.

Suomessa on suunnitteilla noin 11 000 megawattia tuulivoimaa. Vain 2500 ensimmäistä pääsee tariffituen piiriin. Tämän jälkeen saksalainen projektiyhtiö tai veroparatiisisaarelta omistettu yksityispankkiiri ei rakenna Kemiönsaareen myllyn myllyä.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Kemiönsaarellakin toimiva yritys on rakentamassa Suomen ja pohjoismaiden suurinta aurinkovoimalaa Saloon. Paneelien kerrotaan tuottavan sähköt jopa 6000 kesämökin tarpeisiin. Voimalan budjetti on noin 500 000 euroa, mikä on vain vähän enemmän kuin mitä Kemiönsaaren energiaprojekteihin on kulutettu / kulutetaan. Pelkästään energiaprojektia vastaavalla summalla tämä aurinkovoimala voisi toimia myös Kemiönsaarella.

Pitäisikö kunnan myöntää että nyt on panostettu väärään hevoseen?

Terveisin,

Janne Salonen

  1. Timo MuranenTimo Muranen12-23-2013

    Loistava katsaus. Toivotaan että uuden meluohjeen myötä saadaan jotain tolkkua siihen miten lähelle asutusta voidaan myllyjä rakentaa.
    Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille.

    Timo Muranen

  2. Tapani SalminenTapani Salminen12-23-2013

    Aurinkosähkö on yllättävä efektiivistä näilläkin leveysasteilla, johtuu pitkälti hyvästä kennon hyötysuhteesta viileässä/kylmässä ympäristössä. Tuo myllyjen nimeäminen on kyllä ihailtavan innovatiivistä ja varmaan kustannustehokastakin toimintaa. Tuli mieleen eräs alus, jonka mukaan voisin nimetä kaikki Saarellemme suunnitellut myllyt. Tämä alus on vieraillut useasti Kemiönsaarellakin ja sen nimi on Narrien Laiva.

    Jouluja toivoo Tapani Salminen

Leave a Reply