Kunta vieroksuu syyttä omia asukkaitaan

Marraskuun 17. päivänä Helsingin Sanomissa oli tutkijatohtori Maija Faehnlen ja professori Harry Schulmanin teksti kuntalaisten osallistumisesta kunnan päätöksentekoon.
Kun kirjoittajien huomiot koskevat läheisesti tämän blogin lukijoita, lainaan tuosta tekstistä eräitä kohtia. Jo heti alussa kirjoittajat toteavat: – Keskustelu on tarpeen, sillä kunnat hyödyntävät asukkaiden voimavaroja heikosti.

Ja edelleen:
-Usein asukkaiden aktiivisuus suuntautuu tekeillä olevien tai jo tehtyjen ratkaisujen muuttamiseen.
-Asukkaat nähdään lopulta vain asiakkaina, joiden osana on antaa palveluista palautetta.
-Usein asukkaat kutsutaan mukaan suunnitteluun vasta sen jälkeen, kun tärkeät ratkaisut on jo tehty. Asukkaille syntyy liian usein käsitys, että heidän vaikutusmahdollisuutensa ovat suuremmat kuin ne todellisuudesssa ovat. Tällaisissa tapauksissa asukkaiden osallistuminen voi vahvistamisen sijaan heikentää yhteistyön mahdollisuuksia.

Kirjoittajien mielestä kunnan kehittämisessä arvovalinnat korostuvat:
-Kunnallisdemokratiassa niiden (päätösten) tulisi perustua kuntalaisten arvoihin.
-Ohjenuoraksi tulisi ottaa hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyön turvaaminen pitkällä aikavälillä. Yhteistyö voisi yleistyä, jos kuntien strategiset päätökset, kuten tavoitteiden asettaminen, säästötarpeiden määrittely ja rahanjako eri toimialoille, heijastelisivat nykyistä paremmin kuntalaisten tahtoa.

Aika komeita periaatteita. Kun ne lukee noin tiivistettyinä, huomaa entistä selvemmin, miten kaukana meitäkin lähinnä olevassa kunnassa noista periaatteista ollaan. Silti kunnan johto käyttää usein julkisuudessa korulauseita halukkuudesta yhteistyöhön ja pyrkimyksestä kuntalaisten parhaaksi. Näitä korulauseita on myös kunnan kirjoitetuissa julkilausumissa.

Jo lähtökohdat muutoksia toivoviin kansalaisiin ovat kunnassa kielteiset. Esim. tuulivoimakaavojen kaavoittajan vastineissa kuvastuu jyrkkä kielteisyys muistutusten tekijöihin. Kaavoittajan vastineethan ovat kunnan virallista tekstiä, virallisia vastauksia kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden muistutuksiin. En ole koskaan nähnyt, että kaavoittaja (kunta) myöntäisi kirjoittajan olevan oikeassa – muistutusten tekijät ovat siis jo lähtökohtaisesti väärässä.

Palaan vielä kerran asiaan, joka kiusaa minua jatkuvasti. Ehkä kaukaisena toiveena on, että joku kunnan johdosta tähän vastaisi.
Kaavoittajan vastinessa Nordanå-Lövbölen tuulivoimakaavan II muistutuksiin ei tuomita niitä hyökkäyksiä, joita teksteissä tehdään vapaa-ajan asukkaita ja saaren uusinta poliittista ryhmittymää vastaan. Muistutuksessa sanotaan: ”Emme voi sallia kesävieraiden määrätä meidän kunnassamme.” ”Pian ryhtyivät kesävieraat ja jotkut muut kirjoittelemaan epätotuuksia sanomalehtiin.”
Kaavoittajan vastineessa, siis kunnan virallisessa tekstissä, tällaista kirjoittelua vapaa-ajan asukkaita vastaan ei tuomita sanallakaan. Miksi ei?

Muistutuksissa annetaan myös ymmärtää, ettei Taalintehtaan alueen politiikkoja kiinnosta lainkaan palvelujen säilyttäminen Taalintehtaan ja saariston alueella. Niin väitteen esittäjä kuin vastineen laatinut kaavoittaja (kunta) tietää hyvin, miten räikeästi totuuden vastainen, kaunainen ja pahansuopa väite on. Silti kaavoittaja (kunta) kuittaa asian lyhyellä ironisella maininnalla: ”Muistutus merkitään tiedoksi.”

Kunta unohtaa, että muistutukset ja kaavoittajan vastineet jaetaan kunnan virallisena tekstinä myös vapaa-ajan asukkaille. Miltä heistä mahtaa tuntua?

Voiko niin kaivattu yhteistyö poliittisten ryhmittymien, vapaa-ajan asukkaiden ja kunnan välillä muodostua kuvattujen esimerkkien valossa antoisaksi?

Esko Salmela
Taalintehdas

  1. Jouko JokinenJouko Jokinen12-07-2014

    Voiko vanha koira oppia istumaan? Vai pitääkö tilalle saada nuorempi?

Leave a Reply