“Möteskultur”

Kemiönsaaren kunnanvaltuuston lokakuun kokouksesta on syntynyt keskustelu, joka on jättänyt tavalliselle kunnan asukkaalle seuraavan kuvan.

-Kunnan virkamies on käyttänyt suurehkon summan myytävänä olleeseen kunnan kiinteistöön, vaikka tarkoitukseen ei ollut määrärahaa budjetissa.
-Nyt summalle (ja menettelylle) anottiin valtuuston siunausta.
-Yksi kuntalaisten valitsemista valtuutetuista ehdotti virkamiehelle varoitusta.
-Tämä valtuutettu ja häntä tukenut saivat kokouksen aikana ankarat moitteet, lehtitiedon mukaan valtuutettua varoitettiin (virkamiehistön taholta?) jopa kunnian loukkauksella. Painostus jatkui kokouksen jälkeenkin.

Valtuuston puheenjohtaja antoi yleisönosaston kirjoituksessaan ohjeet kunnan valtuutetuille siitä, miten valtuustossa on käyttäydyttävä: …”vi ska inte använda och splittra energin till att söka fel hos andra.” “..många blir ledsna, om folkvalda uppfatta att deras roll är att söka fel, att de utgår från att man inte kan lita på anställda, särskilt inte tjänstemän.”

Kunnan asukkaat ovat valinneet valtuutetut päättämään kunnan asioista. Juuri siihen valtuutetuilla on valtakirja. Virkamiehiä, joille kuntalaiset eivät ole antaneet tällaista valtakirjaa, toimivat valtuutettyujen antamien rajojen puitteissa. Ellei näin olisi, istuisivat kuntalaisten edustajat valtuustossa tyhjän pantteina.

Nyt rajat oli ylitetty ja valtuutetun velvollisuus oli siitä huomauttaa. Tässä tapauksessa valtuutettu täytti velvollisuutensa. Huomautuksen muoto ja vakavuus on täysin valtuutetun päätettävissä, siihen kunnan virkamiehillä tai valtuuston puheenjohtajalla ei juuri ole mahdollisuutta puuttua.

Itse asiasta, virkamiehen päättämästä suurehkosta määrärahan ylityksestä, ei keskusteltu. Kun tarkastelee Kemiönsaaren valtuuston pöytäkirjoja, niin niistä käy ilmi, ettei valtuustossa ennen päätösten tekoa ylipäätään keskustella Tämän käsityksen ovat saaneet myös ne kuntalaiset, jotka ovat paikalla seuranneet kokousten kulkua.
Miksi keskustelua ei käydä? “Ohjeistus” yleisönosastossa antaa vastaukseksi viitteitä.

Turun yliopiston tutkija Maija Karjalainen on tutkint päätöksentekoa kuntien valtuutoissa (ÅU 25.10.13). Hän toteaa, että niissä kunnissa, joissa yhdellä puolueella on valtuuston enemmistö (suoralle) demokratialle jää vähän tilaa.

Mielestäni niissä kunnissa, joissa yhdellä puolueella on valta, asettaa tämä a.o. puolueelle poikkeuksellisen suuren vastuun. Tasapainottavaa tekijää ei usein ole tai sen (opposition) toiminta on vaikeaa.

Kemiönsaaren valtuustossa vallitsee hiljaisuuden kulttuuri. Venettä ei saa keinuttaa. Vastalauseita ei juuri hyväksytä. Ainakin kuntalainen saa tämän käsityksen. Ja tätä käsitystä tukee voimakkaasti valtuuston puheenjohtajan esittämät “möteskulturin” säännöt yleisönosaston kirjoituksessa. Esitetty “ohjeistus” johtaa kriittisten asioiden lakaisemiseen maton alle, rajoittaa kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ja vaikeuttaa asioiden hoitamista kuntalaisten parhaaksi.
Matto on joskus nostettava. Muuten tavaraa kertyy niin paljon, että joku on vaarassa kompastua.

Mainitussa yleisön osaston kirjoituksessa ylistetään kunnan virkamiehiä. Kukaan ei ole asettanutkaan virkamiehistön pätevyytta kyseenalaiseksi. Kysymys on yhdestä tapahtumasta, joka antoi täyden syyn arvosteluun. Että kansalaiset ja kansalaisten valitsemat käyttävät äänioikeuttaan myös virkamiesten toimien arvosteluun silloin, kun katsovat siihen olevan aihetta, kuuluu demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan. Se on perusoikeus. Sitä eivät saa mitkään kokouskulttuurin säännöt horjuttaa.

Miksi otan tämän esille tuulivoimasivulla? Kemiönsaaren kunnanvaltuusto päättää lopullisesti tuulivoiman rakentamisesta saarelle. Sen mielipiteitä ei tule estää, ei ohjailla “käskykirjeillä” eikä painostuksella. Ei missään asiassa. Ei edes “kokouskultturin” varjolla.
Esko Salmela
Taalintehdas

  1. Jouko JokinenJouko Jokinen10-31-2013

    Sanoipa Esko sanan paikalleen.
    Ei ole demokratiaa vaimentaa mielipiteitä. Toisen mielipiteen kunnioittaminen ja salliminen, vaikka se ei olisi niin fiksu kuin omani, on peruslähtökohta.
    Jos hankalat asiat lakaistaan vain maton alle, jonakin päivänä se matto onkin Pandoran lipas.

  2. Sven-Erik Kinos FS-VYTSven-Erik Kinos FS-VYT10-31-2013

    Esko Salmela osuit ihan naulan kantaan näin Kemiönsaaren kunta toimii . Ja sen jälkeen kun kunnat yhdistyivät “demokratia” on pahentunut. Olisi hyvä jos voisit kääntää tämän kirjoituksen ruotsiksi ja julkaista sen ÅU lehteen, niin RKP:n puolue ja sen kannattajat saisivat vastauksen Inger Wretdalin mielipiteisiin.

  3. Tapani SalminenTapani Salminen11-03-2013

    Kemiönsaarella on oma “Mötesquieu”-oppi, jonka mukaan toimeenpanijat säätävät lakeja. Vanha kunnon “Monte” kyllä pyörii haudassaan.

  4. Janne SalonenJanne Salonen11-05-2013

    Kemiönsaarella virkamiesten painostus demokraattisesti valittuja valtuutettuja kohtaan tuntuu olevan jatkuvaa, tarkoituksena vaikuttaa päätöksentekoon. Medioissa ja mm. Bio Ponyn taannoisessa tuulivoimaillassa kerrottiin, että tuulivoimatoimijat voivat haastaa kunnan oikeuteen jos tuulivoimakaavoja ei hyväksytä. Kuntalaisen korvaan tuo kuulostaa uhkailulta.

    Alla erään juristin kannanotto asiaan yleisellä tasolla:

    “Kunta ei käytännössä voi hävitä juttua, jossa kunta ei ole halunnut tehdä jonkinlaista kaavaa, koska kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vapaus itse päättää, milloin kaavaa tarvitaan. Peruste kaavan hyväksymättä jättämiselle voi olla käytännössä mikä hyvänsä, vaikka STM:n lausunto.

    Asia on toinen, jos kunnalla on tuulivoimayhtiön kanssa jokin sopimus, että kunta kaavoittaa ja saa siitä rahaa tai muuta vastineeksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 91 b §:n mukaan tällaisten maankäyttösopimusten pitäisi olla julkisia, mutta tätä saatetaan kiertää nimeämällä ne “yhteistyösopimuksiksi” tms. Lain mukaan “Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä.”, eli jos olisi jokin oikeudellisesti sitova mahdollisuus, että kunta joutuu vastuuseen kaavan toteutumatta jäämisestä, siitä olisi pitänyt tiedottaa kaavaluonnoksen julkaisemisen yhteydessä. Jos tällaisesta ei ole tiedotettu, mitään mahdollisuutta kunnan “joutua oikeuteen” ei pitäisi olla. Kunnan päättäjät eivät aina välttämättä ymmärrä, mihin ovat sitoutuneet, koska oikeudellisesti tällaiset sopimukset ovat epämääräisiä.”

Leave a Reply