Tuulivoima – Suomen pelastus vai suuri erehdys

Tuulivoimayhtiöiden ja niiden palkkaamien konsulttien mukaan tuulivoima on varsin hiljainen, hajuton, mauton, näkymätön, kuulumaton sekä ihmisiin, eläimiin, lintuihin ja kasveihin vaikuttamaton energiamuoto. Konsulttiraporteissa tämä kuvataan tyyliin ”…ei katsota olevan vähäistä suurempaa heikentävää vaikutusta”. Jos tuo on totta, niin miksi tuulivoimaan aluksi myönteisesti suhtautuneet kansalaiset ovat tulleet kriittisiksi tuulivoimarakentamista kohtaan?

Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin loppukulutuksesta vuonna 2020. Euroopan unionin tavoite on 20 prosenttia. Tilastokeskuksen raportin 5.11.2013 mukaan sähkön ja lämmön tuotannosta vuonna 2012 Suomessa 46 prosenttia katettiin uusiutuvalla energialla, ja pelkästään sähkön tuotannosta 41 prosenttia. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvoi vuonna 2012 ja se oli 32 prosenttia.

Suomi on ennemminkin edellä kuin jäljessä tavoitteistaan uusiutuvan energian lisäämisessä. Eikä EU vaadi, että tavoite pitää saavuttaa nimenomaan tuulivoimalla. Tuulivoimatuotannolla ei siksi ole mitään hoppua. Raivoisa kiire on ainoastaan tuulivoiman rakentajilla, jotta saadaan kerättyä hulppeat voitot valtion syöttötariffituesta. Rakentajat sijoittavat hankkeitaan paikkoihin, joissa on valmis infrastruktuuri eli asutuille alueille. Siellä tie- ja verkkoinvestoinnit ovat edullisimmat ja toteutus nopeinta.

Edellisen hallituksen esitysten mukaisesti veronmaksajilta aiotaan kerätä tukirahoja 2000 miljoonaa euroa, joka valuu ulkomaisille tuulivoimakoneistojen valmistajille sekä hankkeita rahoittavien pääomasijoittajien taskuihin. Jotkut tuulivoimaan sijoittavat ovat julkisesti haaveilleet jopa 15 prosentin tuotoista. Niinpä Suomen suurimman tuulivoimarakentajan Taaleritehtaan osakkeen hinta on melkein kaksinkertaistunut viime vuonna.

Mittavalla tuulivoimatuella saadaan aikaiseksi vain 6 prosenttia sähköntuotannosta vuonna 2020, ja sekin heilahtelee arvaamattomasti tuulista riippuen. Ruotsissa on maan tiedeakatemia jo ehdottanut tuulivoimatuen vähentämistä. Tanskassa tuulivoimasta on ylitarjontaa tuulisina aikoina jopa siten, että tuulivoimatuottajat maksavat verkkoyhtiöille, jotta ne olisivat valmiit vastaanottaman energian. Syynä on, että valtion tuki maksetaan tästäkin energiasta.

Pohjoismaisessa sähköpörssissä markkinasähkön hinta on nyt noin 36 euroa megawattitunnilta. Sähköfutuurit ennustavat hinnan laskevan jopa lähelle 25 euroa. Valtion takaama hinta nopeille tuulivoimatoimijoille on 105,30 euroa, eli kolmin- tai nelinkertainen. Sähkön markkinahinnan laskiessa veronmaksajien lasku vain kasvaa. Teoriassa tuesta johtuen tuulivoimatuottajan kannattaisi pyörittää roottoreita vaikka sähkömoottorilla!

Tuulivoimayhtiöt puhuvat mielellään maksimitehosta. Käytännössä tuulioloista johtuen energiaa saadaan vain neljännes maksimista. Energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja on julkisuudessa todennut, että bioenergia on Suomelle tuulivoimaa houkuttavampi ja paremmin sopiva uusiutuvan energian tuotantomuoto. Hänen mukaansa Suomen tuulet eivät riitä tuulivoiman kannattavaan tuotantoon. Tuulivoimarakentajien yhdistyksen edustaja onkin antanut ymmärtää, että tukeminen ei jää tähän. Nyt sovitun 12 vuoden tukijakson jälkeen tarvitaan taas uutta valtion rahaa.

Tuulivoimaa ajavat väheksyvät jättimäisten voimaloiden maisemahaittoja ja asukkaiden valituksia melusta. Tuulivoimayhtiöiden järjestämillä bussiretkillä käydään voimaloiden juurella ihmettelemässä, että eihän näistä kuulu kuin matalaa huminaa. Totta, sillä jopa 300 kilometrin kärkinopeudella pyörivien valtavien lapojen sekunnin välein humahteleva, möyryävä meluimpulssi ei suuntaudu voimalan juurelle, vaan 200 metrin korkeudelta kauas poispäin. Suosittelen tutustumaan vaikkapa Raahen Kopsan alueeseen. Siellä asukkaat kärsivät voimakkaasta äänestä, joka häiritsee ulkona oleskelua sekä nukkumista yöaikaan. Melu kiusaa asukkaita vielä kolmen kilometrin päässä voimaloista.

Ulkomailta saatujen kokemusten perusteella 2000 miljoonan euron tuella tuulivoima-alalle saadaan Suomessa luoduksi noin 1600 vakituista työpaikkaa. Siis yhden työpaikan hinnaksi tulee 1,3 miljoonaa euroa. Kannattaisikohan tuo raha mieluummin laittaa kotimaisen metsäenergian tai vaikka suomalaisen teräsyhtiön tuottamien aurinkopaneelikattojen tukemiseen? Tuettaisiin kotimaista työllisyyttä sekä uusia innovaatioita ja vientikelpoisten laitteiden kehittämistä, jota Suomessa nyt kipeästi kaivataan.

Viime vuonna hallitus päätti säästöohjelmassaan tehdä leikkauksia vanhusten laitoshoitoon ja lasten päivähoitoon. Kahden miljardin tuulivoimatuesta olisi helposti voitu EU-sitoumuksia rikkomatta leikata puolet, jolloin heikompiosaisia ei olisi tarvinnut kurittaa.

Kalevi Nikula

Puheenjohtaja
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

 

 

  1. Janne SalonenJanne Salonen01-08-2014

    Hyvä ja selkokielinen selostus Kalevilta. Kun mm. Raahessa melu todistetusti haittaa vielä 3 km:n päässä, miten Kemiönsaaren päättäjät voisivat päätyä 650 metrin etäisyyksiin?

  2. Esko SalmelaEsko Salmela01-08-2014

    Monet ihannoivat vielä tuulivoimaa ja näkevät tuulivoimalat takapihalla kissamaisen pehmeästi hyrräävinä pieninä kotoisina laitteina. Kemiönsaarella hiljattain haastateltu emäntä totesi miten hyvä on että tähän ihan lähelle nousee tuulivoimaloita. “Siten saadaan omaa sähköä taloihin täällä saarella.” Tuon “oman” sähkön emäntä joutuisi ikävä kyllä ostamaan suurilta energiayhtiöiltä ja sähkölaskussa olisi ajan mittaan tuntuva tuulivoimalisä.

  3. Mona Söderström-AhlqvistMona Söderström-Ahlqvist01-08-2014

    Loistava yhteenveto Kalevi! Voisit laittaa tämän Fortumin Tapio Kuulalle, joka taas on terveenä töissä. Hän sanoi radiossa (Yle1) viime keväänä painokkaasti, ettei tuulivoimaa kannata kehittää Suomeen – meillä kun bioenergiaa riittää ( ja nyt uusioituvissa jo yli EU:n tavoitteiden) – varsinkin kun siitä tasapainottavasta voimasta on meillä puutetta. Norjalla on vesivoimansa tähän, meillä ei, Kuula sanoi.

  4. mikkomikko01-13-2014

    tuulivoimalat tulevat yleensä haja-asutus alueelle. sielä asuu töissäkäyviä ahkeria ihmisiä jotka eivät melua kaipaa.
    osa näistä ihmisistä tekee isoa tiliä (maksaa paljon veroja) sellaista työtä tekemällä jota ei bassomelussa tehdä eikä valvotun yön jälkeen.

Leave a Reply