Tuulivoimahuumassa rikotaan kansainvälisiä sitoumuksia

Tuulivoimayhtiöt ovat joutuneet paniikkiin, kun erilaiset lupamenettelyt ovat pahasti jarruttaneet aikeita saada voimalat pystyyn ennen vuoden 2015 loppua. Yhtiöt näyttävät jäävän ilman jättipottia, ilman valtion lupaamaa suurruhtinaallista 700 000 euron tukea (per mylly) vuodessa. Jos mylly ei pyöri 31.12.2015 putoaa tuki pahasti. Päivää myöhemmin, tammikuun ensimmäisenä 2016 käynnistyville myllyille tuki on pienempi.
Sijoittajien onneksi uusi asetus on tarjonnut porsaanreijän. Jos voimaloita on alle kymmenen ja jos niiden teho jää alle 30 megawatin, lottovoitto on taattu. Siksi nyt on kiire.

Alle kymmenen voimalan teollisuusalueelle ei tarvitse teettää pahinta hidastajaa, ympäristövaikutusten arviointia. Tuossa arvioinnissa on kuntalaisten panos ollut todella suuri; vakituiset asukkaat ja kesäkuntalaiset ovat esittäneet hankkeista mahtavan määrän huomautuksia.

Nyt rannikko- ja saaristoalueitten ELY-keskukset tekevät töitä tehostetulla voimalla. Tuulivoimarakentajien anomuksia alle kymmenen voimalan teollisuusalueista on keskus tulvillaan, kaikissa esitetään ettei ympäristövaikutusten arviointimenettelyä tarvitsisi tehdä. Siis juuri sitä tuulivoimarakentamisen vaihetta, jossa kuntalaiset ovat saaneet hankkeesta eniten tietoa ja jossa ihmiset ovat voineet tehokkaimmin ja perustelluimmin sanoa sanansa.
Tämä kuntalaisille tärkeä vaihe pyyhittäisiin yhdellä asetuksen kärpäslätkällä pois.

Euroopan Unionin ympäristöä suojelevilla direktiiveillä on saatu aikaan, että jäsenvaltiot varmistavat
-että kansalaisilla on mahdollisuus saada julkisten viranomaisten hallussa olevia tietoja
-että edistetään kansalaisten osallistumista sellaisten päätösten tekoon, jotka vaikuttavat ympäristöön
-että laajennetaan muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa.

Nämä yleissopimuksen päätökset ovat voimassa myös Suomessa.
Mutta mitä tekee Suomen ympäristöministeriö – vai kenen käsialaa tuo alle kymmenen voimalan asetus onkaan?

Asianomainen ministeriö supistaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia
vastoin Euroopan Unionin päätöksen kirjainta ja henkeä.

Nyt hankkeen puolustajat sanovat, että jäähän jäljelle kunnan kaavoitus, johon jokainen saa sanoa sanansa. Huomautukset, jotka tehdään kunnan kaavoista, eivät riitä. Esim. Kemiön kunnan tuulivoimakaavoituksesta tehdyt huomautukset katosivat mustaa aukkoon, palautusta niistä ei tullut kuntalaisille halaistua sanaa. Ei edes tiedetä onko niitä luettu vai kulkeeko viesti kunnalla postiluukusta roskakoriin.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely on sen sijaan aina saanut kuntalaiset liikkeelle. Ehkä juuri aineiston perusteellisuuden ja monipuolisuuden takia. Se on kuntalaisten kannalta ollut koko menettelyn huippukohta, aineisto josta on keskusteltu eniten ja joka antaa kuntalaisille kaikkein selvimmin kuvan niistä vaikutuksista, joita tuulivoimahankkeella on tavallisen kansalaisen elämään. Ja moitteet ohjataan ELY-keskukselle, ei kunnan mustaan aukkoon.

Tämä on juuri EU:n ja YK:n asiaa koskevien päätösten perusta. Varmistaa, että kansalaiset saavat riittävästi tietoa ja että heillä on mahdollisuus vaikuttaa hankkeen kaikissa vaiheissa mm ympäristöä koskeviin asioihin ja niiden valmisteluun.
Suomen valtion ei pitäisi toimia omien kansalaistensa etuja vastaan. Valtio ja sen päätöksentekijät ovat olemassa kansalaisia varten.

Suomi on allekirjoittanut niin sanotun Århusin yleissopimuksen, jolle nuo EU:n päätöksetkin pohjautuvat. Eduskunta hyväksyi sen 21 elokuuta 2004 ja presidentti 13 päivänä elokuuta. Sopimuksen kuudennessa kohdassa sanotaan näin:

Tämä yleissopimus ei edellytä yleisön tiedonsaantia, päätöksentekoon osallistumista sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta koskevien voimassa olevien oikeuksien heikentämistä.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn poistaminen tuulivoimaloita rakennettaessa on mielestäni selvästi voimassa olevien oikeuksien heikentämistä. On vakava virhe pystyttää tulivoimaloita viemällä kuntalaisilta tämä oikeus tietoon ja vaikuttamiseen.

Vuonna 1913 Englanti sai YK:lta huomautuksen koska maassa ei tuulivoimaloita rakennettaessa otettu riittävästi huomioon asukkaitten mielipiteitä, heitä ei kuultu eikä heille annettu riittävästi tietoa suunnitelmista. (Independent -lehti 27. elokuuta 2013).
Uusien tuulivoimaloiden rakentaminen katsottiin laittomaksi, Århusin sopimusta tässä suhteessa ei ollut noudatettu. Jäämmekö mekin odottamaan vastaavaa huomautusta? Suomessa on pahoja, selviä merkkejä samanlaisesta menettelystä kuin Englannissa.

Tuulivoiman rakentajat ovat käyttäneet Suomen poikkeuksellista tilannetta siekailematta hyväkseen. Luvialla WPD -tuulivoimayhtiö on esitellyt tuulivoimahankkensa: 8 voimalaa. YVA-lain mukaisia selvityksiä ei tarvita. Lisäksi samalla yhtiöllä on mahdollisuus rakentaa viereiselle alueelle 9 voimalaa. YVA-lain mukaisia selvityksiä ei tarvita. CPC Finland suunnitteli ensin rakentavansa Paimioon seitsemän tuulivoimalaa. Nyt määrä onkin yhdeksän (27 MW), voimaloitten korkeutta on lisätty koko ajan, nyt kunkin voimalan korkeus on 205 m. YVA-lain mukaisia selvityksiä ei tarvita. Esimerkkejä on joka puolella Suomea.

Tuulivoimayhtiöt pitävät porsaanreikien avulla pilkkanaan sekä lainsäätäjiä Suomessa että Euroopan Unionin ja YK:n säädöksiä. Tavoitteena on hukuttaa kansalaisten ääni ja tukahduttaa kansalaisten vaikutusmahdollisuus.

Esko Salmela
Taalintehdas

  1. Janne SalonenJanne Salonen02-23-2014

    Todellakin. Porsaanreikä pitäisi tukkia koska sitä käytetään järjestelmällisesti väärin. Rakentamista voi ketjuttaa loputtomiin ilman YVA:a, kun rakennetaan yhdeksän kerrallaan. Seuraavat yhdeksän voidaan taas rakentaa ilman YVA:a.

    “Esim. Kemiön kunnan tuulivoimakaavoituksesta tehdyt huomautukset katosivat mustaa aukkoon, palautusta niistä ei tullut kuntalaisille halaistua sanaa. ”

    Misskärin ja Nordanå-Lövbölen huomautuksista on nyt 1,5 vuotta eikä mitään ole kuulunut. Tuota voisi kutsua kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien halventamiseksi.

  2. Tapani SalminenTapani Salminen02-24-2014

    Taitaa olla niin, että lobbareiden pyörityksessä saattaa kansanedustajiltakin unohtua mihin on Suomi tullut sitoutuneeksi. Tähän asiaan on kiinnitetty viimeaikoina huomiota, lobbaus pitää saada lain sääntelemäksi, näin saadaan kuluttajansuojaa eduskuntaankin. Virkamiesten toimeenpanovalta ministeriöissä on käytännössä paljolti harkintavaltaa, lobbaus tällä tasolla on ehdottomasti kitkettävä pois. Lobbaus yleensäkin on mielestäni korruptiota. Kun miettii ympäristöministeriön kokoonpanoa ja touhuja miettii, miksi juuri tähän ministeriöön on pesiytynyt nykyinen kokoonpano, kuten vihreä ministeri? Taitaa hallitusta miodostettaessa olla vallalla kansakoulutason luulot ja tietämys. No kyllähän sitä on kansakoluja käyty itsekin. Tietämätön kun olen, valistakaa jos tiedätte mitkä ovat eduskuntapuolueiden viralliset/epäviralliset asenteet tuulivoimaan, jotenkin hiljaista ollut tässä tiedottamisessa.

    • Esko SalmelaEsko Salmela02-24-2014

      Olisi todella rakentavaa tietää mitä eduskuntapuolueet – ja miksei oppositiopuolueetkin ajattelevat tuulivoiman nykyrakentamisesta Suomessa. Sitähän Tapsa Suominen peräänkuulutti. Sellaista kyselyä ei ole tehty, eivätkä kaikki puolueet ehkä ihan vilpittömästi tohtisi vastatakaan. On aina vaara leimautua puolueeksi, joka ei ymmärrä ilmastomuutoksen merkitystä. Ja sehän olisi verrattavissa siihen, miten puolue joutui takavuosina idänsuhteissa pannaan ja “ikuiseen” oppositioon “väärästä” mielipiteestä. Jos sellainen puolueitten mielipidekysely tuulivoimasta saataisi jotenkin aikaan, niin tärkeää olisi, että kysymyksenasettelussa lyötäisi kaikki kortit pöytään. Jos minulta kysyttäisiin nyt hyväksynkö tuulivoiman, niin sanoisin kyllä. Sen jälkeen tulisivat muut tekijät: Hyväksytkö tuulivoimatuen -en, hyväksytkö tuulivoimamelun -en, hyväksytkö nykyisen tuulivoimarakentamisen -en, jne. Jo pelkkä kysymyksenasettelu voi johtaa tuloksen mihin suuntaan tulosta ikinä halutaankaan ohjata. Pelkkä yhden kysymyksen kyllä tai ei -vastaus olisi yhtä tyhjän kanssa. Muuten puolueitten mielipidekysely asiasta olisi todella tarpeen, jospa yhdistyksellä olisi siihen varaa……. mutta köyhiä kun ollaan. Vaikka tässä tuulivoimapokerissa toisella puolella pöytää istuvat pelurit taskut täynnä rahaa ja toisella nämä rutiköyhät kriitikot, niin juuri siksi on hyvä muistuttaa, mitä yleismaailmallisessa ja Suomessakin ylistetyssä Århusin sopimuksessa seisoo. Siinä seisoo näin: (Sopimuspuolten, siis myös Suomen) on “tunnustettava ja tuettava yhdistyksiä, ryhmiä tai järjestöjä, joiden tavoitteena on suojella ympäristöä.” Korostaisin tuota sanaa tuettava.

  3. Esko SalmelaEsko Salmela02-24-2014

    Palaan itsepintaisesti tuohon Århusin sopimukseen perustuvaan EU:n direktiiviin. Direktiivissä määriteltyjä toimia tulisi noudattaa jokaisessa jäsenvaltiossa, siis myös Suomessa. Kuitenkin kunnat rikkovat sitä räikeästi ja sumeilematta tuulivoimaa suunniteltaessa ja rakennettaessa. Sopimuksen toisessa artiklassa sanotaan: “b) yleisöllä on oikeus esittää huomautuksensa ja mielipiteensä ennen kuin suunnitelmista ja ohjelmista päätetään vaihtoehtojen ollessa vielä avoinna.” Kunnat ovat vaikeuttaneet tiedonsaantia suunnitelmista vedoten siihen, että asiasta ei ole vielä päätetty tai asia on kesken. “c) päätöksiä tehtäessä otetaan asianmukaisella tavalla huomioon yleisön osallistumisen tulokset.” Kun kunnat tekevät päätöksiä tuulivoiman rakentamisesta ei kerrota sanallakaan miten kuntalaisten mielipiteet näkyvät päätöksissä. Kuntalaisten mielipiteisiin ei viitata lauseellakaan, mielipiteitä ei enää ole olemassa. “d) toimivaltainen viranomainen pyrkii, tutkittuaan yleisön ilmaisemat huomautukset ja mielipiteet, kohtuullisin keinoin tiedottamaan yleisölle tehdyistä päätöksistä sekä näiden päätösten perusteena olevista seikoista ja näkökohdista, yleisön osallistumisprosessia koskevat tiedot mukaan lukien.” Kuntien – niin myös Kemiönsaaren kunnan – päätökset ovat direktiivin tämän kohdan irvikuvia. Yleisön (kuntalaisten) mielipiteistä tai niiden vaikutuksesta tehtyihin päätöksiin ei puhuta halaistun sanan päätösten teksteissä. Toimivaltainen viranomainen Kemiönsaaren kunnassa ei joko osaa lukea tai sitten hän ei tiedä mitä velvoitteita esim. Århusin sopimus asettaa kuntalaisten kuulemiselle ja päätöksenteolle tietyissä tilanteissa. Toivottavasti hän ei tiedä. Se olisi pienempi paha.

  4. Tapani SalminenTapani Salminen02-25-2014

    Hallinto-oikeuteen?

  5. jkjk03-02-2014

    “Jos mylly ei pyöri 31.12.2015 putoaa tuki pahasti. Päivää myöhemmin, tammikuun ensimmäisenä 2016 käynnistyville myllyille tuki on pienempi.” Ihan mielenkiinnosta kysyn: Mistä tällainen tulkinta? Laissa(1396/2010) todetaan “Tuulivoimalassa tuotetun sähkön tavoitehinta on 23 §:n 1 momentista poiketen 105,30 euroa megawattitunnilta 31 päivään joulukuuta 2015. ” Eikö tästä tule selvästi sellainen kuva, että korotettua tariffia maksetaan tuohon päivänmäärään saakka, jos asiasta on muuta faktatietoa näkisin ne mielelläni.

    “Sijoittajien onneksi uusi asetus on tarjonnut porsaanreijän. Jos voimaloita on alle kymmenen ja jos niiden teho jää alle 30 megawatin, lottovoitto on taattu. ” Mikä asetus? Olisiko mahdollista lähteistää tai linkittää viitattuihin asetuksiin?

    Ps. Varmuuden vuoksi loppuun nyt lisään, että olen itsekin tuulivoimaa, teollisuuden ja kaavoituksen mädännäisyyttä vastaan, mutta tämä bloggaus herättää liian paljon kysymyksiä puuttuvien lähteiden takia.

    • Esko SalmelaEsko Salmela03-21-2014

      Sillä välin kun ravistelin nettiyhteyttä taas kuntoon, Jk (?) oli kysellyt parin kohdan perään yllä olevassa tekstissäni. Tässä vastaukseni.

      Tuon 105 euron ja risat suuruinen korotetun syöttötariffin maksu loppuu lain mukaan joulukuun viimeisenä päivänä 2015, joten siitähän olemme kai Jk:n kanssa yhtä mieltä. Siis jos oikein turhantarkkoja ollaan, niin myllyt pyörittävät korotettua tukea sijoittajalle vaikka tukiaikaa olisi jäljellä vain esim.puolisen päivää. Ja turhantarkkahan minä olin – ja tietyissä asioissa pessimisti, tai kaukaa viisas, jos niin sattuu käymään. Nimittäin jo nyt tietyt poliitikot ovat antaneet ymmärtää, että pitäisi panna lisää pökköä pesään kun maaliin ei muuten tunnuta pääsevän. Kulissien takana helpon rahan makuun päässeet tuulivoimayhtiöt lobbaavat täydellä höyryllä siihen samaan suuntaan, että yli sadan euron syöttöaikaa olisi oikeastaan jatkettava jollakin tavalla. Tässähän on vielä yli puolitoista vuotta aikaa H-hetkeen. Kuka uskaltaa veikata miten käy?
      Ihmettelit Jk myös mihin asetukseen perustuu tuo alle kymmenen tuulivoimalan porsaanreikä. Olet ihan oikeassa, ei mihinkään asetukseen. Tuo alle kymmenen voimalan porsaanreikä onkin jo itse YVA-laissa (468/1994,YVA-laki). Muistiinpanoissani oli virhe, joka jäljitin yleisradion uutiseen 6.2.2014 (http://img.yle.fi/uutiset/keskisuomi/article5007705.ece), jossa viitataan “uuteen asetukseen”. YVA-laissa ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ohjeistuksessa sanotaan näin: “Tuulivoimahanke vaatii ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen menettelyn soveltamista 1.6.2011 alkaen aina, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia.” Itse asiaahan tuo porsaanreijän siirtyminen oikealle paikalleen ei muuta: Tavaton ruuhka ja kiire ELY-keskuksissa johtuu juuri alle kymmenen voimalan säännöstä ja 31.12.2015 määräpäivästä.
      On tietysti sitten ihan toinen asia kysyä, että aiheuttaako yksi yhdeksän voimalan tuuliteollisuusalue vähemmän haittaa ympäristölle kuin kaksi rinnakkain rakennettua yhdeksän voimalan aluetta. Tässä laki vyöryttää kansalaiset alleen.
      Esko Salmela
      Taalintehdas

Leave a Reply to Janne Salonen Click here to cancel reply.